sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Mikä on todellinen joulunhenki?

Muinainen joulupukki ratsastaa yule-pukilla
Joulun-Isä saapuu ratsastaen yule-pukilla
Kauan ennen nykyaikaista joulua juhlittiin Saturnaliaa. Kaikki tutut asiat käännettiin mullinmallin: Saturnaliaan kuului, että isännät valmistivat juhla-aterian orjilleen ja söivät itse viimeisinä. Isäntä saattoi jopa pestä orjiensa jalat, koska halusi osoittaa inhimillistä tasa-arvoa – sitä ajatusta, ettei todellinen mestari ole orjaa suurempi.

Juhla muistutti Saturnus-jumalan tarusta, jossa Saturnus menetti kruununsa ja hänet häädettiin paratiisista. Varhaisin joulun sanoma liittyy siis sen tosiasian kohtaamiseen, ettei mikään asia tässä maailmassa kestä ikuisesti, eikä ole itsestäänselvä – ei edes isännän asema orjaansa nähden. Saturnalia-juhla kannusti ihmisiä tutkimaan omaa elämäänsä ja ymmärtämään toisia, sekä tutkimaan sitä vaihtoehtoa, että roolit voisivat olla aivan yhtä hyvin myös toisin päin.

Muinaiseen jouluun – kuten nykyiseenkin – kuului myös sikauhri sekä valtavan puun raahaaminen sisätiloihin. Sikauhri ja sen syöminen olivat osa joulun mullinmallin-teemaa: sianlihan syöminen oli kulttuurien tai uskontojen mukaan väärin, ja juuri siksi jouluna sitä syötiin. Suuri puu koristeltiin valoilla, jotka symboloivat aurinkoa, tähtiä ja kuuta, ja ripusteltiinpa siihen värikkäitä pallojakin esittämään lähimpiä planeettojamme. Joulusta käytettiin nimeä yule sekä Skandinaviassa että Babyloniassa. Yule tarkoittaa sanaa “lapsi”, ja historiantutkijoiden kesken ollaan harvinaisen yksimielisiä siitä, että joulu on alkujuuriltaan valon ja lapsen, eli valonlapsen juhla.

Kolmen päivän kuolema
Valonlapsen juhlaa on vietetty melkeinpä kaikissa uskonnoissa ympäri maailman joulukuun 21.-24. päivinä. Joulukuun 21. päivä on vuoden lyhyin päivä ja sitä kutsutaan talvipäivänseisaukseksi. Mainitun kolmen päivän ajan taivas pysyy pakoillaan, ja vanha kansa on kutsunut tuota ajanjaksoa kolmen päivän kuolemaksi. Pysyttyään hetken aikaa kuolleena aurinko nousee taas kolmantena päivänä ylös taivaalle ja aloittaa puolen vuoden vaelluksensa kohti kesäpäivänseisausta, joka on joulun vastakohta – samalla tavalla, kuin Äiti ja Elämä ovat Isän ja Tiedon vastakohtia.

Mitä meidän tulee sitten ymmärtää talvipäivänseisauksesta, kolmen päivän kuolemasta ja valon lapsesta?

Joulu on puhdistumisen aikaa. Kuten fyysisesti täällä Suomessa pakkanen ja valkea lumi puhdistavat maan ja ilman, joulun alkuperäinen tarkoitus on suorittaa sama riitti sisäisesti – ajatuksissa.

Sisäinen puhdistuminen tarkoittaa pahojen tekojen vilpitöntä katumista, sekä anteeksipyytämistä ja anteeksiantamista. Anteeksipyytäminen, anteeksiantaminen ja anteeksisaaminen tapahtuvat yksin armosta, mikä tarkoittaa, ettei ihmisen tarvitse tehdä mitään muuta puhdistuakseen. Omien pahojen tekojen ja ajatusten kohtaaminen ja tiedostaminen on jokaisen ihmisen velvollisuus ja asia, josta kukin meistä voi vain itse ottaa vastuun. Liian usein keskitymme vikojen huomaamiseen toisissa ihmisissä – vaikka todellisen muutoksen voimme saada aikaan vain itsessämme. 

Valon lapsi syntyy yksin armosta
Opetamme lapsia käyttäytymään kiltisti, jotta he saisivat jouluna lahjoja. Joulun idea on kuitenkin juuri tämän vastakohta: hyvän tekemistä ei pidä sitoa lahjoihin tai saamiseen, vaan pahuus ja pahat teot saadaan anteeksi armosta, ei hyvien tekojen perusteella. Ainoastaan eläimiä motivoidaan lahjuksilla ja rangaistuksilla. Meidän ihmisten tulisi edes jouluna toimia toisin kuin eläimet. Todellinen joulumieli on vapautumista itsekkyydestä, katkeruudesta, kapinamielestä sekä palkkioista ja rangaistuksista!

Kristityt juhlivat jouluna Jeesuksen syntymää. Joulu kuitenkin koskettaa kaikkia ihmisiä, niin uskovaisia kuin ateisteja, sekä jokaista siltä väliltä ja rajojen ulkopuolelta. Joulu on ikuinen uusi mahdollisuus sen symbolin kunnioittamiseen, joka Jeesuskin oli. Jeesus eli ihmisenä kuten jokainen meistä. Hän tuli maailmaan toteuttamaan oman tehtävänsä.

Jeesuksen tehtävä ja hänen symbolinsa ovat yksi ja sama asia: perimmäinen totuus ja armo. Olimmepa mitä mieltä tahansa uskonnosta tai Jeesuksesta, joulun kolmen päivän siirtymä tarjoaa jokaiselle meistä mahdollisuuden muodonmuutokseen. Jokainen meistä on se lapsi, joka voi syntyä uudelleen puhtaana kuljettuaan ensin hiljaisuudessa, avoimena ja yksin.

Kun valon lapsi syntyy tähän maailmaan 72 tunnin hiljaisuuden jälkeen, hän ei ole kristitty, islaminuskoinen, buddhalainen, hindu, juutalainen, tai minkään muunkaan uskontokunnan edustaja. Hän on puhdas, uusi lapsi. Hän on saanut syntinsä anteeksi ja hänen arvonsa ihmisenä on palannut. Hän erottaa hyvän ja pahan, sekä oikean ja väärän. Hän on valmis kulkemaan kohti uutta kevättä, sillä tuo syttynyt sisäinen valo tulee valaisemaan hänen jokaista askeltaan, oli hän sitten kotona, työpaikalla, ystävien seurassa tai lampaana susien keskellä. Sisäinen valo kantaa läpi pimeän ajan, eikä se katoa.

Ajatusten joulusiivous
Todellinen joulunhenki ei ole lahjojen antamista omille lapsille tai lähisukulaisille vastalahjojen toivossa, vaan se on kaikkein vähäosaisimpien muistamista ja ymmärtämistä, ja lopulta itsensä puhdistamista. Hyvä olo ja hyvä elämä lähtevät hyvistä ajatuksista. Joulusiivous ja tuuletus tulee ulottaa koskettamaan myös siivoajan sisäistä ullakkoa. On yksinkertaisesti tärkeämpää rauhoittua miettimään syntyjä syviä, kuin suunnata toimintaansa ulospäin, lahjojen ostamiseen, toisten muistamiseen tai käytännön järjestelyihin. 

Jo Jeesus opetti, ettei ihminen ole sapattia varten, vaan sapatti ihmistä varten. Joulukin on sapatti, mutta sen mittakaava on yhden viikon sijaan kokonainen vuosi – nimenomaan aurinkovuosi. Eikä jouluna palauduta yhdestä viikon aherruksesta, vaan kokonaisen vuoden – 360 ja 5 päivän.


Näin toivotan kaikille hyvää kolmen päivän mustaa joulua! Sekä kuolemanlaakson jälkeistä, puhtaasta armosta syntyvää, valonlapsen juhlaa! Tehkää tänä jouluna kaikkea sitä, mitä ette ole koko vuonna tehneet. Pistäkää kaikki mullinmallin.

Kuvassa normaalit asiat on käännetty ylösalaisin

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Miten löydät ratkaisun mihin tahansa mieltäsi askarruttavaan kysymykseen?

Tämän kirjoituksen aluksi on syytä todeta, että blogikirjoitus on kirjoitettu sen sisältämän opetuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjoittaja on vastausta etsiessään mennyt transsiin, kuunnellut tiedostumattomasta mielestä nousseita ohjeita, ja toiminut näiden ohjeiden mukaan. Tämä kirjoitus on saamani vastaus itselleni esittämääni kysymykseen: miten rukouksen, hypnoosin ja meditaation hyödyn voisi selittää mahdollisimman yksinkertaisesti? Vastauksena syntyi uusi NLP-malli nimeltä Ericksonin ongelmanratkaisu.

Kuvassa mies hypnotisoi naisen.
Hypnoosi ja transsi ovat mielen luonnollinen, syvärentoutunut tila

Milton Ericksonia pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista hypnoosia työssään käyttäneistä terapeuteista ja psykologeista. Hypnoosin avulla ihmisiä hoitavat mielenterveyden ja elämänhallinnan ammattilaiset käyttävät edelleen lähes poikkeuksetta työssään ericksonilaista hypnoosia muodossa tai toisessa. Myös NLP:ssä käytettävä hypnoosi (esim. Milton-malli) on suoraan rakennettu Milton Ericksonin elämäntyön pohjalta.

Ericksonin meille jättämä perintö on tieteellisestä näkökulmasta käyttökelvoton, sillä sen tuloksia ei osata mitata, tai mittaaminen voi olla jopa täysin mahdotonta. Näin ollen tieteessä toisinaan ericksonilainen hypnoosi on jätetty huomiotta tai sitä ei arvosteta. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa: vaikka ericksonilaista hypnoosia ei osata tarkastella ja testata tieteellisesti, haastatellut mielenterveyden ammattilaiset kertovat käyttävänsä juuri tätä hypnoosilajia mieluummin, kuin muita hoitomuotoja.

Milton Erickson paransi ihmisiä tarinoiden, vertauskuvien ja metaforien avulla. Joskus hänen tarinansa saattoivat olla naurettavia, pelottavia tai pervoja, mutta silti niissä piili jopa pyhien kirjojen kaltaista elämänviisautta, joka tunkeutuessaan syvälle ihmisen mieleen parantaa sisältäpäin, kuin itsestään. Ericksonin omia sanoja lainatakseni hän vain antoi ihmisen omalle tiedostumattomalle mielelle voimavarat parantaa itse itsensä. Jos käyttäisin itsekin metaforaa Ericksonin tavoin, voisin sanoa, ettei Erickson oikeastaan antanut mitään voimavaroja, vaan hän herätti nukkuvan jättiläisen ja päästi sen ongelman kimppuun.

Tutkitaan ericksonilaista hypnoosia esimerkin kautta. Ajatellaan, että henkilö on jumissa jossain hänelle tärkeässä valinta- tai ongelmatilanteessa – häntä vaivaa esimerkiksi ”kirjoittajan blokki” tai jokin muu luovuuden este. Tällaisen asiakkaan kanssa Milton Erickson olisi ensin laittanut henkilön syvään, hypnoottiseen transsiin, ja sitten kertonut hänelle seuraavan tarinan. Tarina on siis oikeasti Milton Ericksonin käsialaa, ja hän kertoi sen monille potilailleen.

TUPU, HUPU JA LUPU (Rosen, 1982, 68)

Minulla oli suuria vaikeuksia kirjoittaa kappaletta valmiiksi. Minä vain yritin ja yritin, mutta päädyin pimeälle kujalle. Ja yhtenä päivänä sanoin: ”Hyvä on, minulla on kaksi tuntia aikaa ennen, kuin seuraava potilaani tulee sisään. Minäpä nojaan tässä tuolissani vähän taaksepäin ja menen transsiin, ja katson, mitä minun tiedostumattomalla mielelläni on sanottavana tästä vaikeasta kappaleesta.” Minä odotin siihen asti, että oli vain varttitunti aikaa ennen, kuin potilas tuli sisään ja olin hyvin yllättynyt, kun huomasin sylissäni laatikollisen lapsille kuuluvia sarjakuvia. Myös työpöydälläni oli kaksi nippua sarjakuvia. Potilas oli tulollaan, joten laitoin sarjakuvat takaisin laatikkoon, menin toiseen huoneeseen ja näin potilaan. Pari viikkoa myöhemmin ajattelin, ”En ole vieläkään saanut vastausta kappaleeseen.” Minulla oli hieman aikaa käytettävissä ja otin kynän käteeni ja jotain tuli mieleeni välittömästi: ”Ja Aku Ankka sanoi Tupulle, Hupulle ja Lupulle…” ja ajattelin huvittuneena, miten Aku Ankka -sarjakuvat vetoavat älykkyydellään aivan yhtä hyvin aikuisiin kuin lapsiinkin. Niiden täytyy olla ytimekkeitä, selkeitä ja hienovaraisia. Näinpä kirjoitin kappaleen valmiiksi. Minun tiedostumaton mieleni tiesi, mistä hakea esimerkkiä.

Tarina Tupusta, Hupusta ja Lupusta toimii monella tasolla. Ilmeisesti tarinan teho oli huomattava, ja tekniikka toimi itse asiassa niin hyvin, että sitä käytetään edelleen ympäri maailmaa. Ja kuten sanottu, nämä parantavat vertauskuvat ovat myös hyvin lähellä pyhien kirjojen vertauskuvallista viisautta. Ehkä Jung tiesi mistä puhui, kun hän kehotti ihmisiä tutkimaan pyhiä kirjoja ensisijaisesti symbolisesti.


NLP-malli Ericksonin ongelmanratkaisu (Totuuden talo, 2016)


Miten Milton Erickson siis neuvoo meitä tekemään, jotta saisimme oikean vastauksen mihin tahansa mieltämme askarruttavaan kysymykseen? Hänen ohjeensa on kolmiportainen prosessi:
  1. Mene transsiin
  2. Kuuntele ohjeita
  3. Toimi ohjeiden mukaan

Prosessi on niin kauniin yksinkertainen, että luulisi jokaisen ihmisen osaavan toimia sen mukaisesti. Näin ei kuitenkaan ole. On ainakin kolme tapaa epäonnistua:

1.) En mene transsiin

Tämä tarkoittaa, ettei ihminen näe tarpeeksi vaivaa opetellakseen riittävästi rentoutumaan esimerkiksi hypnoosin tai meditaation avulla. Myös rukous, ja lopulta kaikki henkiset tilaisuudet sekä parantajaistunnot tähtäävät transsiin, ja siten ne tukevat ihmisen oman mielen luontaista kykyä parantaa itse itsensä.

2.) En kuuntele sisäisiä ohjeita

Ihminen ei kuule sisäisiä ohjeita, ellei hän siis opettele rentoutumista ja transsiin pääsemistä riittävän hyvin. Kun transsiin oppii pääsemään nopeasti ja helposti, alkaa tiedostumattomasta mielestä nousta konkreettisesti ohjeita ja viestejä. Ehkä on hyvä muistaa, että minkä tahansa asian oppiminen ja siinä kehittyminen vaatii harjoittelua ja pitkäjänteisyyttä. Sen lupauksen voi kuitenkin varmasti jokainen henkinen parantaja ja kouluttautunut hypnoterapeutti antaa, että näitä tiedostumattoman mielen ohjeita alkaa takuulla tulla, kun mieli on valmis ja oppinut rentoutumaan.

3.) En toimi sisäisten ohjeiden mukaan

Viimeinen tapa pilata omat hyvät ja oikeat päätöksensä on toimia vastoin omaa sisäistä viisauttaan. Oman sisäisen viisauden huomioimatta jättäminen on valitettavan yleinen toimintamalli liian kiireiselle ja suorituskeskeiselle ihmiselle. Monet sanovat, ettei heillä ole aikaa keskittyä itsensä kehittämiseen tai vaikkapa meditointiin, mutta usein juuri tämä ajanpuute johtaa erilaisiin vääriin valintoihin ja virheiden korjailemiseen. Jos siis joskus saat suuria sisäisiä oivalluksia, hyvin usein niihin kannattaa tarttua ja rohkeasti noudattaa niihin liittyvää johdatusta.


Kuin pyörällä ajaisi


Tästä kaikesta tulikin mieleeni tarina eräästä pojasta, joka vuosia sitten lapsena kovasti harjoitteli ja oppi ajamaan punaista polkupyöräänsä. Poika vain teki, kuten hänelle oli vastuullisen kasvattajan toimesta neuvottu, ja yhtäkkiä hän huomasi ajavansa polkupyörällä. Oli aivan mahtavaa, kun tuuli hyväili kasvoja ja ilmavirta viilensi kuumana kesäpäivänä - silloin kaikki tuntuu mahdolliselta. Pojan ystävätkin hämmästelivät, miten joku voi olla noin hyvä jossain niin arkisessa asiassa. Vuosia kului, ja poika meni kouluihin ja hankki itselleen työpaikan. Eipä sitä olisi kukaan osannut arvata, että mieheksi vartuttuaan tämä poika unohti osaavansa ajaa polkupyörää. Ja lopulta pojan viisastelevat ystävät vakuuttivat hänelle, ettei kukaan ihminen voi ajella laitteella, jossa on vain kaksi rengasta, sillä autotkinhan tarvitsevat neljä pyörää pysyäkseen juuri heidän omalla tiellään. Poika uskoi uusia neuvonantajiaan ja luotti heihin koko sydämestään. Sen vuoksi poika ei enää koskaan ajanut pyörällään. Vai ajoiko?


Lähteitä:


M.D. Sidney Rosen (1982): My voice will go with you. The teaching tales of Milton H. Erickson, M.D. W. W. Norton & Company, Inc. 500 Fifth Avenue, New York, N. Y: 10110.

Totuudentalo, Iisakki (2016): Kaiken ja Ei-minkään Teoria. Mieli, sielu ja henki - sekä kasvu ihmiseksi, kaikkeuden ja olemattomuuden kuvaksi. BoD Suomi, Saksa, 2016. URL: (http://houseoftruth.education/fi/opetus/kaiken-ja-ei-minkaan-teoria/rukous-on-hypnoosia-tai-meditaatiota)

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Miten kaikki ihmiset kokevat tunteet?

Tässä katselmuksessa käydään läpi, miten kaikki ihmiset kokevat tunteita (eli emootioita). Ohessa pyritään vastaamaan myös siihen, miten ja missä tunteet syntyvät ja miten ne ”näkyvät” päällepäin. Tunteet toimivat ensisijaisesti ihmisen kehossa ja ne käyttävät niin sanottua kehonkieltä kommunikoinnissaan.

Neuro-lingvistisen ohjelmoinnin (NLP) silmämallissa tunne sijaitsee oikeassa alakulmassa. Tämä tarkoittaa sitä, että pyydettäessä muistelemaan jotain selkeää tunnetta ja siihen liittyvää viimeistä kokemusta keskivertoihmisen silmät hakeutuvat oikeaan alakulmaan. (esim. O’Connor, 2001)

Aivoissa tunteiden koti on limbisen järjestelmän osassa nimeltä mantelitumakkeet. Mantelitumakkeiden on sanottu olevan ns. aivojen tunnetietokone. (Oatley, Keltner & Jenkins, 2000; Ilmoniemi, 2001)

Sähköärsytys tai vaurio limbisen järjestelmän alueella voi johtaa suuriin tunnemuutoksiiin. Näin pystytään tuottamaan mielihyvää, mielipahaa, itsevarmuutta, tuskaa, pelkoa jne., riippuen ärsytyksen paikasta ja tilanteesta. Voimakkaita muutoksia näkyy usein myös sydämen toiminnassa, verisuonissa, suolistossa, karvankohottajalihaksissa, silmäterässä ja muissa autonomisen hermoston säätelemissä toiminnoissa sekä hypotalamuksen kautta aivolisäkkeen hormonituotannossa. Limbistä järjestelmää onkin kutsuttu "sisälmysaivoiksi".” (Ilmoniemi, 2001) Ihmisen sisälmysten ja suoliston merkityksestä puhuu myös tiededokumentti Suolisto – toiset aivomme (Denjean 2013), jossa osoitetaan tämä sama yhteys limbisen järjestelmän, emootioiden ja esim. suoliston välillä. On siis tieteellinen fakta, että ihmisen suolistossa sijaitsee ”toiset aivomme”.

Lämpökameralla otettuja kuvia kehoista eri tunteiden vaikutuksen alaisena.
Kaiken ja Ei-minkään Teorian kuva 7. Tunteiden kehonkartat (Nummenmaa et al., 2014)

Tunteet voidaan havainnollistaa kuin lämpökameran kuviksi. Näin tehtiin suomalaisen Aalto-yliopiston tutkimuksessa vuonna 2014. Kuvaan 7 on kerätty tulokset itsehavainnointikokeesta, jossa koehenkilöitä pyydettiin kuvailemaan omien tunteiden sijaintia sekä voimistunutta tai alentunutta aktiivisuustasoa. Ihmiskehosta siis tuntee, mikä tunne/emootio on kyseessä, ja missä kohtaa kehoa tuon tunteen pitäisi tuntua. Vaikutukset erottuvat kehoista lämpiminä tai kylminä alueina verrattuna neutraaliin olotilaan. Ei ole ihme, ettei aivoistakaan ole löytynyt vain yhtä ainoaa kohtaa, jota voisi nimittää kaikkien tunteiden osoittajaksi. Tutkimuksen perusteella tunteet ovat todella vahvasti kytköksissä koko kehoon. (kappaletta muokattu 19.1.2017, ja se korjataan Kaiken ja Ei-minkään Teorian seuraavaan painokseen.)

Lämpötilan vaihteluiden lisäksi tunteet aiheuttavat muun muassa sydämen tykytystä eli pulssin vaihteluja, verenpaineen muutoksia, ihokarvojen kohoamista, punastumista, miehillä erektion ja naisilla kostumisen, huulten turpoamista ja kasvojen lihasten hallitsemattomia liikkeitä.

Hauska huomio kuvasta 7 löytyy kohdasta ”häpeä”, jossa kehon kuvasta esiin nousee silmien alue. Onkohan tässä sananparren ”hävetä silmät päästään” alitajuinen viisaus? Toinen huomio kohdistuu kohtaan ”rakkaus”, jossa koko keho, jalkoja lukuun ottamatta, loistaa lämpöä. Silti on syytä epäillä, että kyseessä on pikemminkin ihastus ja seksuaalinen vetovoima, kuin rakkaus. On nimittäin hyvin yleistä määritellä rakkaus vain kahden ihmisen väliseksi kanssakäymiseksi, vaikka se ei millään muotoa liity todelliseen rakkauteen, jota tunnetaan maailmankaikkeutta, itse määriteltyä jumalaa (tai Totuutta) ja ihmiskuntaa kohtaan. Rakkaus on paljon kokonaisvaltaisempaa kuin vain emootio. Todellista rakkautta lähimmäksi näistä kehonkuvista pääsee emootio ”ilo”, jossa koko ihmiskeho on kauttaaltaan lämmin.

Viimein vastauksena alkuperäiseen kysymykseen ”miten kaikki ihmiset kokevat tunteet” saadaan tulos: koska tunteet sijaitsevat kehossamme, kaikki ihmiset kokevat tunteet kehoissaan. Sekä tieteessä että uskonnoissa on herätty ajatukseen siitä, että keho ja sielu ovat erottamattomat – ne ovat itseasiassa sama asia. Mitä lähemmäksi tietoista mieltä, eli taivasta liikutaan, sen pienempi rooli on alitajunnalla ja sitä ilmentävällä keholla. Vastaavasti, mitä lähemmäksi tiedostumatonta mieltä, eli maata liikutaan, sen suurempi rooli on alitajunnalla ja sitä ilmentävällä keholla. Tunne-taso on alitajunnan syvintä osaa, ja siksi sitä ei voida suoraan kuvata muuten, kuin sen aiheuttamien tulosten, eli käyttäytymisen (kuten silmien liikkeiden) ja ilmeiden perusteella.

Seuraava harppaus tieteellisessä tutkimuksessa on ymmärtää ”toisten aivojemme” olevan sama asia kuin Freudin määrittelemät Id ja Yliminä. Id vastaa Tunnetta ja Yliminä viittaa Järkeen. Sekä kiinalainen lääketiede, että esimerkiksi Dejeanin dokumentissa Suolisto – toiset aivomme esillä olleet tiedemiehet ovat jo hyvin lähellä sen oivaltamista, miten nämä kaikki tasot liittyvät chakroihin. Chakra-järjestelmässä Tunne löytyy toiseksi alimmasta kohdasta, eli juuri sukupuolielinten yläpuolelta. Tämä on hyvin loogista, sillä tieteellinen tutkimus yhdistää aivoissa temperamentin, emootiot, seksuaalivietin, virtsaamis- ja ulostamistarpeen samoihin osiin – limbiseen järjestelmään. Toiseksi alin chakra on siis limbisen järjestelmän, eli tunne-tason chakra.

Vielä viimeisenä asiana tunteiden ilmenemisestä ihmiskehossa on syytä nostaa esiin ihmiskasvot. Ihmiskasvot ja tunteet liittävät toisiinsa Facial Action Coding System (FACS), joka on Paul Ekmanin kehittämä järjestelmä. FACS perustuu ruotsalaisen Carl-Herman Hjortsjön työhön Man's Face and Mimic Language (Ihmisen kasvot ja elekieli). Nämä tutkijat ovat huomanneet, että kuten ihmisen silmistä näkee, mitä sielun osaa hän milloinkin käyttää, samalla tavalla ihmisen kasvoista näkee, mitä tunnetta hän tuntee milläkin hetkellä. Ihmiskasvoista on siis nähtävissä erilaisia mikroilmeitä, joita ei voi tietoisesti ohjailla. Tämä ymmärrys on myös esimerkiksi FBI:n käytössä, joka kuulustelutilanteissa nauhoittaa kuulusteltavien henkilöiden kasvot. Kuulustelun jälkeen kasvoista sitten etsitään videon hidastuksen avulla mikroilmeet, joita verrataan henkilön kertomaan tarinaan. Jos esimerkiksi tarinassaan henkilö ei ole koskaan nähnytkään rikoksen uhria, mutta hänen kasvoistaan on näkyvissä vihantunne rikospaikan kuvien katsomisen yhteydessä, on hänen tarinaansa syytä epäillä.

Mitä puhtaammaksi ihminen tulee omassa sielussaan ja tunne-tasossaan, sen paremmin myös hänen sisäinen FACS-järjestelmänsä alkaa toimia. Tiedostumattoman mielen tietoinen hallinta johtaa siihen, että ihmiselle tulee mahdolliseksi myös mikroilmeiden ja -eleiden hahmottaminen – sekä itsessä että muissa ihmisissä.

Lisää luettavaa:

Totuudentalo, Iisakki (2016): Kaiken ja Ei-minkään Teoria. Mieli, sielu ja henki - sekä kasvu ihmiseksi, kaikkeuden ja olemattomuuden kuvaksi. BoD Suomi, Saksa, 2016. URL: (http://houseoftruth.education/fi/opetus/kaiken-ja-ei-minkaan-teoria/luku-2-1-tunteen-teoria-ja-sovellukset)

Totuuden talossa (ja yo. kirjassa) on myös harjoituksia tunteisiin liittyen. Ohessa on pari sellaista:

1.) Tunteiden herättäminen
2.) Tunteiden hallintatekniikoita

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Hyvää Isänpäivää hengellinen Isäni!

Kuvassa on ristin muodossa mennyt, tuleva, alitajunta ja tietoisuus.
Kuule Isäni, monta kertaa yritin lähestyä sinua aiemmin elämässäni, usein turhaan. Ajattelin, ettei sinulla koskaan ollut minulle aikaa – mutta sitten ymmärsin sinun olevan ajaton. Luulin, että halusit itsellesi hieman omaa tilaa – mutta sitten tajusin sinun olevan ääretön. Kokeilin mielessäni värittää sinua upeilla sävyillä, jotta voisin kertoa sinusta kaikille mahdollisimman kuvaavasti – mutta sitten oivalsin, että myös musta on jo valmiiksi täydellinen. Joskus ajattelin, että seuraamalla tutkimattomia teitäsi ja sinun liikkeitäsi, oppisin tuntemaan sinut kaikkein parhaiten – mutta sitten huomasin sinun aina pysyvän paikoillaan, ja että vain minä itse liikuin ja kaartelin sinun ympärilläsi, kuin jahdaten omaa häntääni. Halusin pystyä aistimaan sinut ja siksi vietin aikaa suurissa tuskissa, paastoten ja luopuen – mutta sitten aistini hävisivät, ja siinä sinä olit, heti aistien takana. Opiskelin geometriaa ja muoto-oppia, jotta osaisin hahmotella profiilisi paperille – mutta sekin kävi turhaksi, kun jouduin toteamaan, ettei sinulla ole muotoakaan. Opiskelin lukuisia kieliä ja numerojärjestelmiä, jotta osaisin kuvata sinua monimuotoisilla sananparsilla ja runoelmilla – mutta lopulta sinä et tullut tietoisuuteeni ”sanan” kautta, vaan sen, mikä on piilossa kirjainten, numeroiden ja lausunnan takana. Vaikka et koskaan ollut siellä minua varten, sinä silti opetit minulle kaiken ja näytit minulle oikean tien, tien totuuteen, luoksesi.

Vaikka monet sanovat, etteivät he usko sinuun, minua heidän on mahdoton horjuttaa, sillä enhän voisi olla edes olemassa ilman Isääni, sinun Vettäsi ja Henkeäsi. Vaikka fyysinen isäni (ja äitini) oli minut adoptoinut luotasi koko lapsuuteni, nuoruuteni ja osittain aikuisuutenikin ajaksi, minä silti aina kaipasin luoksesi, en koskaan antanut periksi. Kun otit minut vastaan Kotiin, tiesin, ettei mikään ollut tapahtunut turhaan – kaikelle ilmeni tarkoitus. Nyt kerron siitä muillekin – varsinkin heille, jotka epäilevät ja kamppailevat niiden samojen tuskien ja kärsimysten kanssa kuin minä aiemmin. Kerron heille, että ”matalassa majassasi” ovat portit aina avoinna puhtaille sieluille. Sielut, jotka etsivät sinua tosissaan, ja koko tahdossaan, he tulevat sinut myös löytämään. Onhan säädetty: ”Ihminen löytää aina sen, mitä etsii.

Sinä opetit minua rukoilemaan näin: ”Anna minun epäonnistua kaikessa pahassa ja väärässä, niin kovasti ja tuskallisesti, että minä opin tuntemaan sinun tahtosi. Anna minun onnistua kaikessa oikeassa ja hyvässä, niin mahtavasti ja iloisesti, että minä opin tuntemaan sinun tahtosi. Välittämättä itsestäni, sieluni osista, omasta tahdostani, muista ihmisistä ja heidän tahdostaan, tai mistään asioista, anna minun oppia tuntemaan sinun koko tahtosi, sekä tietoisessa mielessäni että alitajuntani syvimmissä syövereissä. Minä hyväksyn tahtosi, ja alistun siihen. Kiitos Isä armostasi, totuudestasi, elämästäsi ja ikuisesta elämästäsi – ne sinä annat kenelle sinä tahdot.


Toivottavasti tämä rukous auttaa muitakin sinua etsiviä sieluja. Hyvää Isänpäivää.