keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Myös oikeushenkilö voi olla hyvä tyyppi!

Kuvassa on kokous menossa.
Kun ihminen asennoituu pelaamaan jotain, hänen mielensä alkaa luoda vastustajia. Ethän voi pelata, mikäli sinulla ei ole vastapuolta. Tämä pätee liiketoimintaan erityisen hyvin. Vanhan sanonnan mukaan ihmiset saa parhaiten yhdistettyä luomalla heille ulkopuolisen, kollektiivisen vihollisen. Tämä pätee valitettavan hyvin vielä nykyäänkin, ja ehkä tätä silmällä pitäen joidenkin maiden johtajat ylläpitävät tietoisesti tai tiedostamatta sotia ympäri maailman.

Jokainen on kuullut lauseen: ”Vain bisnestä, ei mitään henkilökohtaista” Yritysmaailman arvot heijastelevat pitkälti luonnontilaa, jossa nopeimmat syövät hitaat. Geenien lisäksi myös yritykset näyttäisivät olevan itsekkäitä. Itsekkään voitontavoittelun nimissä yritys saattaa tuotteillaan tai toiminnallaan aiheuttaa suoranaista haittaa ihmisten terveydelle ja luonnon ekosysteemeille, puhumattakaan kilpaileville yrityksille.

Ihmisten egoistinen, itsekäs toiminta on löytänyt liike-elämässä näkymättömyyden viitan. Viitan alla voidaan tehdä yhtiön edun mukaisia päätöksiä, vaikka ne satuttaisivat useita ihmisiä ja luontoa. Näkymättömyysviitan turvin ihmisestä tulee oikeushenkilö.

Osakkeenomistajat, hallitusten ja johtoryhmien jäsenet, konsultit, toimitusjohtajat sekä sidosryhmien edustajat: te olette ihmisinä vastuussa yhtiönne toiminnasta. Kaikki suurimmat uskonnot opettavat saman kultaisen säännön ja lain: kaikki minkä tahdotte muiden tekevän teille, tehkää se heille. Tämän lain mukaan ei tule olemaan tekosyitä, joilla voisi paeta vastuuta. Oikeushenkilö on tunnistettavissa niiksi ihmisiksi, jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan ja valintoihin. Jokainen on vastuussa, jopa yövuoron siivooja.

Hyveyrittäjä muistaa ja tunnustaa vastuunsa, ja ymmärtää, että yrittäjyys on vain yksi tapa toimia ihmisenä maailmassa. Yrittäjä tai kauppias ei ole sen kummempi kuin työläinen, erilaiset opettajat (entinen papisto) tai poliitikot (entinen hallitsijat). Yritystoimintaa ohjaavat samat arvojärjestelmät, joita muutenkin elämässä ihmiskuntana vaalimme. Hyveliiketoimintaan kuuluu pohtia asioita luonnon, ihmisten, yhteiskuntavastuun sekä koko maapallon ja jopa aurinkokunnan näkökulmista. Hyveliiketoimintaa harjoittava yksilö seisoo hyvän omantunnon ja totuuden peruskallion päällä. Tämä on merkittävä kilpailuetu, sillä ihmiset ja luonnonlait tukevat tällaisia toimijoita voimakkaasti. Hyveellinen toiminta vetää puoleensa painovoiman tavoin lisää hyveitä ja hyviä asioita.

Hyveliiketoimintaan liitetään teologiset hyveet usko, toivo ja rakkaus. Omaan oikeushenkilöön pitää pystyä uskomaan, ja sen toiminnan taustalla on oltava toivoa paremmasta huomisesta. Usko ja toivo eivät kuitenkaan yksinään riitä, oikeushenkilön elinympäristössä on oltava myös rakkautta. Ei pelkästään henkilöstöön kohdistuvaa rakkautta, vaan myös sellaista yleistä välittämistä sekä oikeiden päätösten ja tekojen rohkeaa tekemistä. Hyveelliseen liiketoimintaan liitetään myös viisaus, kohtuus, ja oikeudenmukaisuus, jotka puolestaan säätelevät yrityksen toimintaa käytännöntasolla. Hyveliiketoimintaa harjoittava yritys ei koskaan tähtää vain rahallisten tuottojen maksimointiin, vaan se yksinkertaisesti toimii eettisesti oikein. Näin myös operatiivisella tasolla toimiva henkilöstö voi hyvin, eikä joudu tekemään henkilökohtaisten arvojensa vastaisia toimia. Usein tämä hyvä toimintamalli johtaa lopulta myös oikeushenkilön kannalta parhaaseen tulokseen, koska projektit ovat aina suunniteltu periaatteella, jossa kaikki voittavat.

Myös oikeushenkilö voi olla hyvä tyyppi! Hyveyrittäjä on kuin lapsestaan huolehtiva vanhempi, joka kasvattaa oman oikeushenkilönsä osaksi tätä maailmaa. Mitä arvoja oikeushenkilölle opetetaan ja miten se opetetaan toimimaan erilaisissa valintatilanteissa, on aina kiinni vanhemmasta tiettyyn pisteeseen asti.

Jos sinulla on yritys, sinulla on myös oikeushenkilö, jonka kasvattamisesta ja arvoista sinun tulee huolehtia. Oikeushenkilöllä ja luonnollisella henkilöllä on kuitenkin yksi merkittävä ero. Oikeushenkilö ei koskaan kasva täysi-ikäiseksi itsestään huolehtijaksi, vaan sen kasvatusvelvollisuus on ikuinen. Kasvatusvanhemmat voivat toki matkan aikana muuttua, mutta vastuu kasvattamisesta pysyy aina jollakin luonnollisella henkilöllä. Vaikka ihminen voi maallisessa oikeudessa vedota osakeyhtiölakiin ja omaan koskemattomuuteensa, tätä samaa etuoikeutta ei ole hänen edessään, joka punnitsee meidän jokaisen sydämen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti